Vastuut(ON) -materiaali tarjoaa kouluille tavan käsitellä kuntavaaleja

(14.8.2008 Allianssi)  Lähestyvät kuntavaalit tarjoavat luontevan paikan ottaa osallistuminen ja sen merkitys puheeksi koulussa.

Tässä tarkoituksessa tuotettu koulujen 9-luokkalaisille suunnattu oppimis- ja keskusteluaineisto Vastuut(ON) koostuu nuortenlehtimuotoisesta opetusaineistosta sekä sitä tukevasta opettajanaineistosta. Aineisto lanseerattiin oikeusministeri Tuija Braxin johdolla 14.8. Helsingissä, ja se on tuotettu yhteistyössä oikeusministeriön, opetusministeriön, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin, Opetushallituksen ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n kanssa. - Nuorten mielenkiintoa yhteiskunnalliseen osallistumiseen on yritetty vahvistaa muun muassa nuorille äänestäjille suunnatuilla äänestysaktivointitoimilla. Aktiivisen kansalaisen identiteetin on kuitenkin synnyttävä jo huomattavasti ennen äänestysikään tuloa, sanoi lanseeraustilaisuudessa puhunut oikeusministeri Tuija Brax. Vastuut(ON) aineisto on haluttu suunnata nimenomaan ysiluokkalaisille, joka on viimeinen tilaisuus kohdata koko ikäluokka ja kannustaa heitä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan aktiivisina, osallistuvina kansalaisina. Materiaalia on lähetetty jokaiseen maan peruskouluun, jossa on 9. luokka, joko tilausten perusteella tai vähintään 50 kappaleen erä. Materiaalipaketin avulla opetuksessa on mahdollista käsitellä demokratiaa sekä äänestämisen että muun yhteiskunnallisen osallistumisen merkitystä ja keinoja. Materiaali tarjoaa opettajille helpon tavan käsitellä lähestyviä ja käynnissä olevia kuntavaaleja opetuksessa ja linkittää vaalit yleisempään pohdintaan osallistumisen ja demokratian merkityksestä. Nuortenlehtimuotoista materiaalia tukee opettajan opas, ja molemmista on tehty sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen painos. Lehteä voidaan käyttää yhteiskuntaopin opetuksessa, mutta myös muiden aineiden yhteydessä. Materiaali on myös sähköisessä muodossa nuorten verkkodemokratiahankkeen sivuilla osoitteessa www.valtikka.fi Demokratiakasvatuksen onnistuminen paljon kiinni yksittäisestä opettajasta Suomalaisten äänestysaktiivisuus on ollut laskussa jo useiden vuosikymmenien ajan. Ilmiö on yleinen vakiintuneissa demokratioissa, mutta Suomessa äänestysaktiivisuuden hiipuminen on ollut jopa nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin. Erityisen nopeasti on laskenut nuorten äänestysaktiivisuus. Ero nuorten äänestysaktiivisuuden ja keskimääräisen äänestysaktiivisuuden välillä on meillä Euroopan suurimpia. Tutkimukset antavat osviittaa, että suurella osalla nuorista äänestysikäisistä äänestämättömyys jää pysyväksi – iän karttuminen ei itsessään aktivoi osallistumaan. - Sekä perusasteen että lukion opetussuunnitelmat velvoittavat kouluja aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävään opetukseen. Koulujen väliset erot tässä ovat suuret. On kouluja, joissa nuoria eri keinoin kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan, ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tai puolueiden vierailut ovat arkipäivää. Käytännössä demokratiakasvatus jää kuitenkin paljon kiinni yksittäisen opettajan mielenkiinnosta ja harrastuneisuudesta. Materiaalissa osallistuminen on haluttu tuoda lähelle nuorten omaa elämää ja kokemuspiiriä. Sitä tukeva opettajanaineisto pyrkii tukemaan aineiston hyödyntämistä luokkatilanteessa. Materiaali ei ole tarkoitettu yksinomaan yhteiskuntaopin tunneille, vaan sen avulla on osallistumista mahdollista pohtia yhtälailla äidinkielen, historian, musiikin ja kuvaamataidon opetuksen yhteydessä. Todelliset vaikuttamiskokemukset perustaksi koulujen demokratiakasvatukselle Riittävä tietämys politiikasta on edellytys tarkoituksenmukaiselle poliittiselle osallistumiselle. Turun yliopiston valtio-opin laitoksen tutkija Kimmo Elon johtamassa tutkimushankkeessa löydetään suuria tiedollisia, taidollisia ja kiinnostuksen kohteen eroja eri nuorisoryhmien välillä. Tutkijat toteavatkin, että nuoriso jakaantuu yhä vahvemmin koulutuksen mukaan. Ammattikouluissa opiskelevat ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin lukiossa opiskelevat, ja he myös arvioivat tietämyksensä politiikasta huomattavasti huonommaksi. Nuoret eivät myöskään pidä äänestämistä erityisen tärkeänä. Ammattikouluissa opiskelevista nuorista ainoastaan noin joka viides pitää äänestämistä kunnallisvaaleissa erittäin tärkeänä - lukiossa opiskelevista näin ajattelee 40 prosenttia. Tutkijat ehdottavatkin tutkimustulosten perusteella, että osallistumisen taustalle tulisi saada pitkäjänteistä kansalais- ja demokratiakasvatusta, joka koostuisi perusopetuksen piirissä politiikan perustieto-opinnoista sekä helposti omaksuttavasta materiaalista yhteiskunnasta ja politiikasta. - Koulujen demokratiakasvatusta on syytä kehittää niin, että se nykyistä paremmin tarjoaisi nuorille sekä riittävän tietopohjan ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena että oikeita osallistumisen kokemuksia. Demokratiakasvatus ei voi olla vain tiedon ammentamista. Avainkysymys on, syntyykö nuorelle koulu-uransa aikana kokemus, että häntä kuunnellaan, hänen mielipiteitään arvostetaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, sanoo oikeusministeri Brax. - Vaikka todelliset vaikuttamiskokemukset ovat niitä kaikkein tärkeimpiä, tämä ei tarkoita, etteikö myös tietopohjan vahvistaminen olisi tärkeää. Tietopohjaksi ei kuitenkaan riitä, että tietää miten lakeja säädetään tai miten vallan kolmijako määritellään. Pikemminkin pitäisi kyetä tarjoamaan nuorelle välineet ymmärtää oma roolinsa kansalaisena ja ne keinot, joilla hän itse voi ottaa aktiivisen roolin yhteiskunnassa ja omassa elämässään. Koulussa tulisi olla aikaa puntaroivalle keskustelulle ja oman kansalaisidentiteetin hakemiselle, Brax toteaa.

Materiaali on ladattavissa sähköisenä nuorten verkkodemokratiahankkeen sivuilla www.valtikka.fi Linkki Vastuut(ON) -sivuille... Keskustele uutisesta...