Tampereen tulee kehittää kulttuurista monimuotoisuuttaan

 

Lääkäriksi pian valmistuvan, maahanmuuttajaneuvoston jäsenen ja perinteisen afrikkalaisen tanssin ja rumpumusiikin ryhmän ohjaajan Emmanuel Enehin mielestä Tampereenkin poliittiset päättäjät ovat toimineet tähän saakka niin kuin huonot lääkärit: he tietävät kaikki maahanmuuttajataustaisten ongelmat ennen kuin he ovat ne päättäjille kertoneet. Tämän sijaan tarvitaan keskustelua, jossa maahanmuuttajataustaiset osoittavat itse kipukohdat.

Tampere /  Mia HemmingKaikem paree Tampere -kaupunkistrategian visiossa Tampere tunnetaan vuonna 2016 kansainvälisenä kaupunkina, jonka ilmapiiri on avoin eri kansallisuuksia ja kulttuureja kohtaan. Silloin ja siihen päästäkseen Tampere kehittää aktiivisesti hyviä etnisiä suhteita, kulttuurista monimuotoisuuttaan ja asukkaiden välistä tasa-arvoista kanssakäymistä. Tässä työssä kaupungilla on apunaan muun muassa kaupunginhallituksen asettama maahanmuuttajaneuvosto.   -          Maahanmuuttajaneuvoston täytyisi kokoontua useammin ja sen pitäisi olla virallisempi elin. Sillä täytyisi olla päätösvaltaa, jotta se voisi osallistua oikeasti aktiivisesti kaupungin päätöksentekoon, neuvoston jäsen Renaz Ebrahimi esitti maahanmuuttajien tilannetta Tampereella käsitelleessä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuden järjesti Tampereen seudun Vihreät Naiset ja Päivi Sinkkosen tukiryhmä. Ebrahimi on lisäksi Pirkanmaan monikulttuurisen yhdistyksen Heshu ry:n ja kurdinuorten Avesta ry:n puheenjohtaja.

 

Kolmannen sektorin ja erityisesti maahanmuuttajien omien järjestöjen rooli elämän laadun edistämisessä tunnustetaan Kaikem paree Tampere -kaupunkistrategiassa tärkeäksi. Kaupunki haluaakin tukea maahanmuuttajajärjestöjen toimintaa ja kehittää niiden toimintamahdollisuuksia.

-          Voimme toimia siltana kaupungin ja venäläistaustaisten välillä. Esimerkiksi venäläiset nuoret jäävät usein oman kieliryhmänsä sisälle niin, että heidän opiskelemaan ja työhön pääsynsä vaikeutuvat. Meillä on paljon sellaista toimintaa, joka on suunnattu nuorille, jolla pyrimme tätä ongelmaa purkamaan, Tampereen venäläisen klubin hallituksen jäsen Olga Hätönen selvitti.

Ebrahimi vielä vaati kaupungilta tekoja maahanmuuttajajärjestöjen toiminnan tukemiseksi: saman tilanteen kokeneilta on helpompi hakea apua. Järjestöt ovat maahanmuuttajataustaisille kuin mentoreita: neuvovat, opettavat, kasvattavat ja niiden parista löytyvät ystävät.

Kotoutuminen tapahtuu kommunikoimalla

Maahanmuuttajien integroitumisessa Suomeen korostetaan usein suomen kielen oppimisen merkitystä. Myös kotoutumistuen saamiseksi maahanmuuttajalla on velvollisuuksia osallistua aktiivisesti erilaisiin toimenpiteisiin kuten suomen kielen opiskeluun.

-          Mutta kotoutuminen ei tapahdu pelkästään perehtymällä sanalliseen vaan myös sanattomaan viestintään, jota ei muisteta opettaa. Sen tähden maahanmuuttajataustaiset joutuvat usein vaikeuksiin, kun esimerkiksi eivät tiedä kunnioittaa valtaväestön fyysisen etäisyyden rajoja. Voit osata puhua ja samalla voit välittää puheesi kanssa ristiriitaisia viestejä, kun et tunne sanatonta viestintää. Siihen hyvänä johdantona toimivat vaikkapa Kaurismäen elokuvat, jotka voitaisiin maahanmuuttajille näyttää osana kotouttavia toimia, kuvanveistäjä ja maailmantangofestivaalin taiteellinen johtaja Simón Riestra ehdotti.

Sanatonta viestintää oppii siinä missä sanallistakin: käyttämällä kieltä. Sillä osallistutaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan eli kotoudutaan.

-          Rupesin puhumaan suomea vasta sitten, kun olin suomalaisten kanssa. Ilman sitä en olisi kieltä oppinut enkä kotoutunut, jossa kommunikointi on oleellinen tekijä. Ja missä aikuiset maahanmuuttajat pääsevät päivittäin kommunikoimaan suomalaisten kanssa? Työssä. Siksi kaupungin tulee kiinnittää huomiota maahanmuuttajien työllistämiseen ja näennäiset esteet heidän työllistymisensä tieltä on poistettava, maahanmuuttajaneuvoston jäsen Silvia Aedo vaati.

Tilaisuudessa useassa puheenvuorossa korostettiinkin työllistymisen olevan vaikeampaa maahanmuuttajalle kuin valtaväestöön kuuluvalle.

-          Eräs maahanmuuttaja oli yrittänyt pitkän aikaa etsiä keinoja työllistyä ja kuuli sitten sattumalta jossain ohimennen oppisopimuskoulutuksesta, josta hänelle ei ollut työvoimatoimistossa koskaan mitään kerrottu. Hän sitten tiedusteli syytä tähän ja sai vastaukseksi, että kun et ole kysynyt. Ammattilaisen pitäisi osata kertoa vaihtoehdot siitä huolimatta, että henkilö ei erikseen niistä tiedä kysyä. Maahanmuuttajille eniten vaikeuksia julkisella puolella mielestäni aiheuttaa juuri tämä kohtaamisen puute, Tampereen kaupungin alueellisen maahanmuuttaja-asiakastyön kehittäjä-palveluohjaaja Kristiina Teiss pohti.

Lue myös blogi: Tampere yhdenvertaiseksi